Piharakentamista tulevaisuus edellä
Taloyhtiön pihasaneeraus voi olla yllättävän vihreä projekti – ja yllätys voi tulla eteen siinä vaiheessa, kun pihasuunnittelija kävelee pihaan ensimmäistä kertaa. Voi nimittäin olla, että autopaikkoja toivova huomaa neuvottelevansa luonnon kanssa molempia hyödyttävistä vaihtokaupoista.
Ilmastonmuutos tuo mukanaan niin kuumuutta kuin yleistyviä rankkasateita. Suurkaupungit varautuvat monilla tavoin, kuten purkamalla liian asfaltoinnin aiheuttamia lämpösaarekkeita ja kehittämällä innovatiivisia keinoja hulevesien käsittelyyn. Näitä alueita rakennetaan nyt kilpaa: muunmuassa Turun uutta Kirstinpuistoa halkoo laaja viivytysalueiden verkosto, jonka toimintaa päästään testaamaan vuodesta 2024.
Suomalaiset kaupungit luetaan monella tavalla mitattuna Euroopan vihreimpien joukkoon, mutta meillä on omat ongelmamme. Esimerkiksi tiivis kaupunkirakentaminen, vaikka omalla tavallaan energiatehokasta onkin, ei jätä juuri tilaa varjoa tuoville puille tai hulevesiä keräileville ja hyödyntäville viheralueille. Helpotusta pyritään tuomaan asettamalla uusia säädöksiä pihasuunnitteluun: Turku, Helsingin kanssa ensimmäisten joukossa, otti 2021 käyttöön uuden mittarin, siniviherkertoimen.
Oikeita ympäristötekoja toimivuudesta tinkimättä
Helsingin viherkertoimesta sovellettu siniviherkerroin määrittelee vettä läpäisevien, kuten soran, nurmen ja istutusten, ja läpäisemättömien kovien alueiden keskinäisen suhteen. Tavoiteluku sille saadaan asemakaavassa määritellystä maan käyttötavasta. Työkalu on tarkoitettu suunnittelijoiden käyttöön, mutta yksityiskohtiin voi tutustua osoitteessa https://www.turku.fi/siniviherkerroin.
Ei ole ollenkaan harvinaista, että kaupungin ympäristöstrategia tulee vastaan ensimmäistä kertaa vasta pihasaneerausta suunnitellessa. Eikä se, että tilaaja alkuhämmennyksen jälkeen ilahtuu vilpittömästi siitä, ettei vihreä siirtymä ole jäänyt puheen tasolle.
Pihasuunnittelija ajaa kaikkien asukkaiden etuja
Kun Entin pihasuunnittelija kutsutaan ensimmäiselle käynnille, hän saattaa nähdä saman tien tuleeko sinivihertavoitteen täyttyminen vaatimaan erityisiä toimenpiteitä. Viimeistään asia paljastuu suunnitelmaa luonnostellessa ja parkkialueita ja muita kovia pintoja piirtäessä. Silloin katsotaan, mistä pinnoitetta voisi vastaavasti karsia – tai mitä niin kutsuttuja bonuselementtejä pihaan voidaan lisätä: työkalu listaa luontoa auttavina elementteinä muunmuassa suuret puut, alueella luontaisesti esiintyvät lajit, perhosniityt ja vaikkapa yhteiskäytössä olevat viherkattoterassit, kun näiden pinta-ala käsittää vähintään 10% pinta-alasta.
Jos ja kun parkkipaikkaa sitten tarvitaan niin paljon, että raja-arvot paukkuvat, lisätään projektiin muiden alojen asiantuntijoita, kuten lvi- tai geosuunnittelijoita. Entti ei kajoa itse viemäri- eikä sähköverkkoon, mutta ehdottaa kyllä kaivon paikan – ja liudan muita tapoja ohjailla ja viivytellä hulevesiä.
Pihan viheralueiden ja kivipintojen tasapainottamisella on kauas tulevaisuuteen ylettyvät hyödyt, niin oman taloyhtiön asukkaiden hyvinvoinnin kuin koko kaupungin asumismukavuuden kannalta. Kun siis halutaan lisää parkkipaikkoja pihaan, kannattaa muistaa, että vaakakuppia pystyy liikuttamaan puolelleen tavalla, joka ilahduttaa suurta osaa pihan käyttäjistä: säästämällä luonnontilaisia alueita ja vanhoja, suuria puita.