Tarvitseeko sateella kastella?

Tämän artikkelin takana on Greenerin viheraluemestari Elina Saarinen. Greener Oy on osa Entti Group Oy:tä.

 

Tavallinen näky vihertyön tekijän vinkkelistä:

Seisot kaikessa rauhassa kastelemassa taimia, kun ohikulkija pysähtyy tuumien katsomaan ja huomauttaa lopulta – tiettyä pilkettä silmäkulmassa – että tuota niin, ”ei varmaan tarvitse kastella, kun nyt sataa vettä.” Ja niin sataakin, koska on heinäkuu, tunnettu ohikiitävien ukkospilvien tuomista rankkasateista. Puutarhuri ei ehdi kuin vinoilla takaisin paikallismurteella, palaten sitten työn pariin, sillä todellisuudessa kastelu jatkuu koko kesän läpi.

Viheralueiden kastelun tarve on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti. Tämä on tietysti seurausta siitä, että Suomen kesä on muuttunut kuivemmaksi ja kuumemmaksi. Kastelua vaativat erityisesti juuri istutetut puut, pensaat ja perennat. Siirtonurmikko ja kuntta vaativat erityisen paljon vettä juurtuakseen. Tärkein aika kastella uusia taimia on noin 1-2 ensimmäistä kasvukautta.

Otetaanpa puuntaimi, joka tarvitsee kastelukerralla noin 30-80 litraa vettä. Kuinka paljon se hyötyy kesäisestä ukkoskuurosta?

Sateen määrä ilmoitetaan millimetreinä vuorokaudessa. Yhden millimetrin sade tarkoittaa, että neliömetrin pinta-alalle tasaisesti levitettynä vesimatto olisi millimetrin paksu. Määrällisesti se tarkoittaa yhtä litraa vettä. Tavallinen sademäärä on noin 4,5 mm vuorokaudessa – se ei useimmin ehdi kertyä edes lätäköiksi. Rankkaa sade on, kun sitä tulee vuorokaudessa 20mm – mutta rankkasade on yleensä lyhtkestoista, jolloin määritelmäksi riittää, että vettä tulee yli 2,5 mm viidessä minuutissa.

Sen kesä kuivaa, minkä kasteleekin.

Ongelmana on nimenomaan sateen lyhyt kesto: vesi kertyy lätäköiksi, noroiksi ja puroiksi ja virtaa viemäreihin ja vesistöihin ennenkuin se ehtii edes läpäistä kovaa maanpintaa, saati imeytyä rauhassa taimien juurille. Pilvien haihtuessa armoton porotus kuivattaa liikkuneen maa-aineksen taas kovaksi kuoreksi, jonka alla elämällä on tukalat oltavat.

Jotta puuntaimi siis saisi sateelta kerralla kaiken tarvitsemansa, se vaatisi siis niin kovaa vesisadetta, että sellaista tuskin on Suomessa nähty – mutta paremmin sille, ja muullekin kasvillisuudelle, toimisi kevyt ja pitkäkestoinen sade, joka imeytyy rauhassa, ei tulvi.

Samasta syystä juuri sadesää on paras aika kastella. Sateella vesi ei haihdu heti taivaan tuuliin, maa on valmiiksi imukykyisessä tilassa ja vesi saadaan juuri sille syvyydelle, mille puiden toivotaan juurensa venyttävän.

Suurella vesimäärällä saadaan syvälle maahan ylettyviä juuria.

Moni on jo huomannut, että uusien kaupunkipuiden tukikepeistä löytyy poikkeuksetta vihreät pussukat. Ne ovat tiputuskastelupusseja, jotka johtavat kasteluveden syvälle maan sisään. Niihin mahtuu kertatäytöllä 50-75 litraa vettä, jonka ne tiputtelevat kaikessa rauhassa maan sisään – kokonaan puun omaan käyttöön.

 

Kastelupussit ovat yksi monesta keinosta, jolla kasteluveden käyttöä tehostetaan ja järkiperäistetään muuttuvassa ilmastossa. Jatkuva viheralueiden kastelu vuosi toisensa jälkeen ei ole ekologisesti järkevää, joten sen vähentäminen luo haasteita niin pihojen kuin puistojen suunnitteluvaiheessa. Hyvin hoidettu puu seisoo lopulta omilla jaloillaan, tarpeeksi syvällä ja laajalla alueella, että se pärjää avustamatta monenlaisissa olosuhteissa. Toisin kuin esimerkiksi nurmikko, jonka ylläpito alkaa olla jokavuotista ja ympärivuorokautista työtä, josta on ekologisesti hyvin vähän hyötyä.

Kun seuraavan kerran siis näet puutarhurin kaatosateessa taimia kastelemassa, voit puutarhurille virnuilun sijaan virnuilla puutarhurin kanssa – ja kuunnella, kuinka maan alla viherinfrastruktuuri voimistuu kohinalla.

Pihan kastelu- ja muu hoito, ekologinen pihasuunnittelu ja kestävä viherrakennus kannattaa hankkia tietysti hankkia Entiltä (Turku ja Varsinais-Suomi) tai Greeneriltä ja GardenLiving Oy:ltä. (Helsinki, PK-seutu ja Pirkanmaa).

Editoinut Ruska Berghäll.